Ei ole Arwenilla helppoa

...kun tv:stä näkyy jääkiekkoa näin olympialaisten aikaan! Isäntä nimittäin hihkuu ja karjuu kuten asiaan kuuluu ja se on Arwenista hirvittävän huolestuttavaa! Hurjan ei tarvi nykyään kuulla kun Antero Mertarannan ääni, niin jo hyppää syliini turvaan ja hymyilee kun naantalin aurinko. Hätäpissatkin on pitänyt muutaman kerran lirauttaa - kerran sattui olemaan alla minun tyyny. =( Hölmö koira.

Harmittaa että sivujen päivitys on kovasti retuperällä. Ei vain tahdo aika riittää, mutta pitää yritää jossain välissä tehdä asialle jotain. Sivujen kävijlaskurin perusteella siellä on kuitenkin ihan mukavasti trafiikkia, niin olisi kiva saada sinne jotain uutta katseltavaakin...

Pakkasille loppu ja heti!

Taas nimittäin meni yhdet agilitytreenit, kun tänäaamuna tarkistin mittarista lukeman: -18 astetta! (Seurallamme on pakkasraja -15 astetta.) Eipä sitä auttanut taas kun mennä takas vällyjen alle koisimaan Freya kainalossa ja Arwen varpaanlämmittäjänä. Harmittaa vaan kun olen Freyan ilmoittanut maaliskuun kotikisoihin, eikä päästä treenaamaan. No, vielä tässä juoksuakin odotellaan...

En tiedä pitäskö jättää koko kisa väliin, kun ei pääse treenaamaankaa tai sitten mennä vaan sillä meiningillä että lahjattomat treenaa. Pelkään vain pahoin että siinä vaiheessa minulla on käsissäni viriterry pommi ja koko rata menee pellehyppelyksi - niin kun aika treenitauon jälkeen tahtoo mennä (joskun jopa kahdenkin viikon tauon)!

Ai niin, viime postauksessa mainitsin Freyan selästä - jonkinmoinen vänähdys siellä oli kuulemma ollut. Jotain hyötyä noista kovista pakkasista on kuitenkin ollut, sillä hierojan mukaan selkä on päässyt rauhassa paranemaan, kun lenkkeilykin on jäänyt minimiin ja selkä sitämyöden ollut levossa. Nyt selkä on kunnossa, mutta tarkoitus olisi käydä hierojalla vielä pari kertaa ennen kisoja varmuuden vuoksi. Pitäähän meidän "kilpaurheilijaa" hoitaa asianmukaisesti. ;) Kisattiin tai ei.