Freya on poissa

Matka kanssasi jäi aivan liian lyhyeksi. Kiitos että sain kulkea sen rinnallasi.

Freya the Great

Elämä on täynnä yllätyksiä. Pienellä ja alkujaan mitättömän tuntuisella tapaturmalla voi olla arvaamattoman suuret seuraukset... Suru on sanoinkuvaamaton ja kyynelten virta loputon. Kestää varmaan vielä hetken ennen kuin asian lopullisuuden edes ymmärtää. Yksi Suurista on poissa.

Tämä on koko perheellemme kova paikka, joten toivon hartaasti, ettei minulta tultaisi kyselemään asiasta, taikka kommentoimaan aihetta kasvotusten. Voimat eivät yksinkertaisesti riitä repimään, vielä kovin tuoreita, arpia auki uudelleen ja uudelleen. Tällä hetkellä tarvitsen kaikki voimani tästä elämän järjestämästä ikävämmästä yllätyksestä toipumiseen ja tuon toisen suuren "projektin" läpikäymiseen. Kaikesta huolimatta elämän on jatkuttava.

Tämä blogi sulkeutuu tähän. Lina saanee oman bloginsa aikanaa (linkki ilmestynee Blogger-profiiliini, kun näin käy).

Yksi viimeisiä kuvia Freyasta  - eipä olisi tuolloin vielä arvannut...

In Memoriam - Arwen

A’mael Mellon Arwen Undómiel 8.10.2004-16.3.2007

Into the west

Lay down
Your sweet and weary head
Night is falling
You have come to journey’s end

Sleep now
Dream - of the ones who came before
They are calling
From across a distant shore

Why do you weep?
What are these tears upon your face?
Soon you will see
All of your fears will pass away

Safe in my arms
You’re only sleeping

What can you see
On the horizon?
Why do the white gulls call?

Across the sea
A pale moon rises
The ships have come
To carry you home

And all will turn to silver glass
A light on the water
All souls pass

Hope fades
Into the world of night
Through shadows falling
Out of memory and time

Don’t say
We have come now to the end
White shores are calling
You and I will meet again

And you’ll be here in my arms
Just sleeping

What can you see
On the horizon?
Why do the white gulls call?

Across the sea
A pale moon rises
The ships have come
To carry you home

And all will turn to silver glass
A light on the water
Grey ships pass
In to the west

[Fran Walsh, Howard Shore, Annie Lennox]

In memoriam - Ronja

Do not stand my grave and weep;
I am not there. I do not sleep
I am a thousand winds that blow;
I am a diamond glints on snow;
I am a sunlight on the ripend grain
I am the gentle autum's rain.
When you awaken in the morning's hush;
I am the swift uplifting rush
of quiet bird's encircled flight
I am the soft star that shines at night.
Do not stand my grave and cry;
I am not there, I did not die

-Mary Elisabeth Frye-