lauantaina, lokakuuta 06, 2007
Rocky näyttäytymässä
Tuomari Leif Ragnar Hjorth (Norja) sanoi Rockysta seuraavaa: Excellent type, good size. Very strong masculine head, could have some stronger pigmentaation. Irregular bite. Dark eyes, excellent ears. Strong neck. Very well angulated but sholder should be better laid back. Strong chest. Good top and underline. Correct tail. Very nice ear. Excellent coat. Moves very well. Happy temperament.
sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007
maanantaina, syyskuuta 17, 2007
Pippurinen Pixeli




Kuvien laatu on taas jostain syvyyksistä, mutta poika on ihana. <3 Tykkäsin varsinkin luonteesta kovasti - olisin voinut ottaa mukaani vaikka heti, mutta eiväpä varmaan olisi antaneet. ;)
maanantaina, syyskuuta 10, 2007
Agilitymenestystä
Kakkosluokilla oli ensiksi hyppyrata. Ritva Herrala oli tehnyt oikein mukavan haastavan radan, ansapaikkoja unohtamatta. Hyppyradaltahan meillä jo nousunolla onkin, joten ei paineita. Päätinkin vetää hieman riskillä, lähettämällä kaukaa kepeille ja heittämällä takaleikkausta perään. Koira toimi kun unelma! Vaikka milloinpa tuo ei toimisi… Ja kun ohjaajakin pysyi tälläkertaa mukana, niin nollahan sieltä napsahti ihan kivalla miinusajalla (-11,87), sijoitus 1.!
Hyppyradan nollasta huolimatta itseluottamus agilityradalle lähtiessä ei ollut kovin korkealla. Ajattelin että jos ei mene väärässä paikassa putkeen ja hanki hylsyä, niin sitten loikkii kontaktit. Freya on nimittäin viimeaikoina kisoissa loikkinut alastulokontaktit, vaikka treeneissa tekee ne 100%:sen varmasti. Pahat putkiansat minua kuitenkin enemmän huoletti - esim. A:lle vietäessä ammottivat putken suut molemmin puolin! Päätin että ohjaan niin tarkasti kun mahdollista, ja keskityn vain viemään Freyan oikealle esteelle, murehtimatta laisinkaan sitä minne se voisi mennä, jos menee putkeen niin sitten menee. Pääasia että Freyalla on kivaa! Sillä asenteella siis lähdettiin matkaan… Puomi kolmantena esteenä ja alastulokontaktilla loikka - tuomarin käsi ei kuitenkaan noussut… No enpä lähde valittamaan. A:llekkin päästiin ongelmitta, sillä Freya ei vilkaissutkaan niihin putkensuihin, vaan ampaisi A:lle ja otti alastulokontaktinkin jopa! Päivän toinen nolla ja ykköspalkintopallipaikka oli meidän (aika -8,06)!
Freya oli aika hassu palkintopallilla: se tuijotti minua herkeämättä, häntä heiluen, ihan kuin tietäen kuinka hienon työn teki. =) On se vaan niin kullanmuru tuo koira! Tuntuu aika uskomattomalta, että meidän pääsylippu agilityn kuninkuusluokkaan on vaan yhtä nousunollaa vajaa! Huh! Tavoitteena oli nousta vasta ensi kesänä… Pää on vähän vieläkin pyörällä!
Kouluttamassani agiryhmässä koettiin myöskin menestyksen hetkiä: lauantaina Pedersöressä Emppu ja Onni-sheltti ja eilen Teija ja Tage-dalmis nousivat kakkosiin! Emppu ja Onni tekivät tosi upeaa rataa myös ekoilla kakkosluokan radoilla eilen - oli ensimmäiset nollat todella lähellä! Onnea hurjasti! Koutsi on teistä ylpeä!
Niin ja kyllä tällaiset tapahtumat saavat sen agilitymasennuksenkin unohtumaan (…saatan ehkä vähän jotain osata…)! =) Seuraavia kisoja suunnitellaan jo!
Kiitokset Kikalle kuvasta!
maanantaina, elokuuta 27, 2007
Melkein onnistunut huijaus
Aamulla meillä on tietty rutiini: ylös noustuani päästän ensimmäisenä koiran pihalle ja sillä aikaa käyn itse vessassa ja laitan kahvin tippumaan. Kun Freya tulee sisään, annan ruoan.
Tänäaamuna Freya heräsi normaalia aiemmin, kävi nuolaisemassa naamaani ja lähti ovea kohti jolkottelemaan. Vääntäydyin päästämään sen pihalle, sillä eilen illalla töistä tullessani Freya oli jo Mikon vieressä koisimassa (kävi sentään minua moikkaamassa mutta meni takaisin isännän kainaloon), joten en tiedä mihin aikaan se on viimes käynyt pihalla ja hätä saattoi olla kovakin. Freyan tultua sisälle, annoin ruoan kuppiin ja painuin itse vielä reiluksi puoleksi tunniksi nukkumaan, kun väsytti niiiiin kovasti (nukuin taas tooosi huonosti). Jossain vaiheessa Freyakin kömpi takaisin viereeni.
Noustuani lopulta ihan oikeasti ylös, Freya oli taas takaovella menossa pihalle. Ja sisään tullessa suunta keittiöön, minua vilkuillen, että nälkä, ruokaa… Melkein menin halpaan ja annoin toisen annoksen. Onneksi kuintenkin muistin että ainiin, sehän sai jo. Hyvä huijausyritys kieltämättä. =)
….
Eilen Peicco (A’mael Mellon Berylla Boffin) käväisi TerriErissä näyttäytymässä saaden ERIn ja ollen junnuluokan kolmas. Hienoa Peicco ja Anne! =) (Josko Anne vielä viitsisi sen hunajaisen arvosteun tuonne kommenttiboksiin taas toimittaa, kiitos! ) Parsoneita oli aika monta liikkeellä - muistankohan ihan oikeen että jotain seitsemänkymmenen paikkeilla.
Ninjan (A’mael Mellon Belba Baggins) kuulumisia sen verran, että tyttö edistyy kuulemma agilityssä hurjaa vauhtia! Vaikka mitäpä muuta voisikaan odottaa Marjaanan koiralta. Meidän kisatahdilla ehtivät vielä kolmosiin ennen emäänsä. =)
keskiviikkona, elokuuta 22, 2007
Ilon aihe
lauantaina, elokuuta 11, 2007
Katastrofaaliset kisaradat...
perjantaina, elokuuta 03, 2007
Synttärisankari

Freya täyttää tänään 5-vuotta. Lahjaksi silmäterämme sai tiikerin kestävän frisbeen! Vinku siitä kyllä sammui parissa minuutissa, mutta muuten se on edelleen ehjä, mitä nyt reunasta vähän rispaantunut. Kovasti lahja tuntuu olevan pidetty, sekä isännän että koiran mielestä. =) Saa nähdä onko tiikerin kestävä lopulta terrierin kestävä…
Synttärionnittelut myöskin Freyan parsonkaverille Tahvolle, joka juhlii tänään kaksivuotissynttäreitään!
torstaina, heinäkuuta 26, 2007
Aidanrakentajat täältä moi!
Päivittelin tänne nuo pari edellistä juttua vähän jälkijunassa. En näet aiemmin jaksanut kauheasti edes ajatella bloggaamista, perhepiirissämme sattuneen kuolemantapauksen vuoksi… Nyt kuitenkin on jutut KLAGista ja ROPeista linjoilla.
Viimepäivät ovatkin sitten kuluneet aidan teossa. Eräs tupeeta käyttävä herra näet osti tyhjän naapuritontin ja veti kaikki puut pois jättäen ammottavan aukon tiellä liikkujille kurkistella. Nyt siihen on sitten pykätty näkösuojaksi samanmoista parimetristä aitaa, kun ison tien puolellakin on. Puiden kasvamista odotellessa on sitten edes jotain…
Kävipäs tuossa aidanteossa sellainen juttu, että minä olin ilmeisesti sulkenut “portin” (verkkoaidan pää rännissä kiinni) huonosti, niin että kivijalan ja verkkoaidan väliin jäi parsonin mentävä aukko (uusi aita kulkee pari metriä kauempana). Ei tullut edes mieleen että Freya siitä tunkisi ulos, koska ei tullut silloinkaan, kun veljeni koira puski aidasta läpi ja lähti tekemään tuttavuutta jalkakäytävän hajuihin. Yhtäkkiä vain Mikko hoksasi, että hetkinen, mitä Freya tekee väärällä puolella aitaa? Siinä vaiheessa minäkin vasta havahdun että niin tosiaan! Siinä kait se oli jo tovin vieressäni heilutellut häntäänsä että ähäkutti, löysinpäs teidät! Ei niin että livohkaan olisi tarvinnut lähteä, piti vain saada osallistua ja olla siellä missä muukin väki. Kuitenkin kun vilkas kasitie kulkee vajaan kymmenen metrin päässä siinä avoimen tontin takana… Huh huh! Siitä sitten lähdettiin aika nopsaan takaisin aidan sisäpuolelle. Suljettuani “portin” kunnolla, annoin Freyalle jemmastani ison paistetun naudan luun, jotta viihtyisi paremmin pihalla itsekseen, niin eikös kehveli käynyt hautaamassa sen pihaan!
No mutta pääasia ettei tuohon tielle juossut!
Meillä on majaillut tämän viikon sisareni kiinanharjakoira Brendakin lauman jatkeena. Nappasin sen kotopuolesta matkaani, kun linkkasi jalkaansa ja täällä on hyvä hieroja, joka saa korjattua sijoiltaan menneet jäsenetkin jne. Keskiviikkona käytin hierojalla ja kyllähän siellä jumeja oli. Nyt vaikuttaisi olevan kunnossa, sillä intoutui Freyan kanssa vetämään rallia ympäri taloa iltasella. Brenda on saanut täällä ollessaan lisänimen Joiku, kun joikaa perääni vaikka menisin vain vessaan.
Tänään Freyalla olisi taas tiedossa metsäreissua Rockyn ja Tahvon kanssa. Parsonporukalla siis. Joikun jätän kotia, koska parempi vielä olla vähän levossa. Huomenna se lähteekin äidin hoiviin ja meidän talo palaa takaisin yksikoiraiseksi. Toistaiseksi.











