Kevättä odotellessa

Olen vakavasti harkinnut nettisivujeni lopettamista ja jättäytymistä lähestulkoon pelkän blogin varaan. Ei nimittäin vain aika ja viitseliäisyys riitä niiden päivittämiseen ja ylläpitoon. Päivitykset laahaavat jatkuvasti pahasti jäljessä ja galleria tuntuu olevan ikuisuusprojekti… Tosin vähän vähemmälle on jäänyt tännekkin kirjoittelukin. Meidän arki kun on viimeaikoina vain rullannut sitä omaa tuttua rataansa, niin että tuntuu ettei oikein ole mitään kummallisempaa kerrottavaakaan. Me vain puuhastellaan niitä perusjuttuja ja siinäpä se…

Freyan kanssa on käyty treeneissä suht hyvin tuloksin. Ennen mammalomaa ongelmalliset kepit sujuvat nyt mallikkaasti - Freyan voi “heittää” kepeille mistä kulmasta tahansa ja se hakee hienosti itse oikean aloitusvälin. Etäisyyttäkin pystyn jo sivusuunnassa ottamaan ilman että Freyan suoritus siitä häiriintyy, mutta edelle ei kärsi mennä tai jäädä liikaa jälkeenkään, koska silloin jää keppejä välistä. Ajoittaista keskittymiskyvyn puutetta tosin on myös havaittavissa, mutta yhä harvemmin ja harvemmin. Mutta pikkuhiljaa… Hauskaa meillä jokatapauksessa on: Freyaa on edelleen suuri ilo ohjata, koska se silminnähden nauttii ja on hyvin kuulolla. Kisohin en kuitenkaan vielä ole ilmoittanut, vaikka kovasti polttelee jo. Huhtikuussa varmaankin sitten. Freyalla pitäisi nimittäin alkaa juoksukin piakkoin.

Arwen puolestaan on treenitauolla, koska koin turhan raskaaksi treenata työpäivän päätteeksi kahta koiraa peräjälkeen - varsinkin kun Arwen vie aika hyvin mehut ja treenien myöhäinen aika verottaa jo kovasti yöunta. Kestää näet kuitenkin tovin saada itsensä unimoodiin, kun ei muutenkaan ole häävi nukkuja. Katsotaan sitten missä keväämmällä mennään…

Mitäs muuta? Lenkkeillään ja touhuillaan…