Pikapäivitys kuulumisista

Niinpä niin, työ haittaa harrastuksia. On kovasti tämä blogin päivityskin jäänyt, kun ei saa puserrettua aivoistaan mitään järjelliseen muotoon työpäivän päälle. Aika tuntuu vain menevän kaikkeen muuhun - onhan tuo pentu tuonut kovastikin sisältöä arkeen. =)

Puuhattu on yhtä ja toista, yhdessä ja erikseen. Lina on käynyt kaupungilla katsomassa elämän menoa ja treffeillä ihanan shelttipojan Onnin kanssa. On harjoiteltu mm. istumista, odottamista ja katsekontaktia ja vaikka mitä. Lina onkin ensimmäinen koira, jonka kanssa ei tarvitse harjoitella remmissä kiskomatta kukemista, vaan tuntuu lähinnä että se remmi on siinä vain muodon vuoksi. Sen sijaan tällä alueella haastetta tuo neljällä tassulla kulkeminen, sillä meno on ajoittain aika, hmm... pompahtelevaista. =P Tosin siinäkin on edistytty jo hienosti! Ruoka maistuu hyvin ja pentu kasvaa kohisten - on melkolailla saavuttanut Freyan korkeuden ja pysyy jo kevyesti isonsiskonsa vauhdissa mukana (oikein odotan että millainen agilityhirmu siitä vielä kasvaa =) ). Tuo kaksikko vetääkin ihan kiitettävästi rallia yhdessä ja jos meillä olisi matot lattialla, niin luultavasti olisivat aika rullalla. Metsälenkilläkin Lina kulkee jo välillä Freyankin perässä, eikä vain kantapäilläni, kuten alkuun. Ihanan reipas ja sopeutuvainen pentu se kyllä on. =)

Freya puolestaan on käynyt agitreeneissä ja treffeillä kahden parsonpojan Tahvon ja Fonzien kanssa. =) Suuri ilonaihe onkin, että muori tuntuu olevan kunnossa taas! Uskaltauduin ilmoittamaan Freyan Seinäjoelle kisoihin tuossa loppukuusta. Hui! Viimes ollaankin kisattu marraskuun alussa... Tarkoitus lienee mennä kimppakyydillä, mutta jos vain mahdollista, otan Linan mukaan hupulaiseksi. Tietysti riippuu siitä kenen autolla mennään ja millä kokoonpanolla.

Loppuun vielä todella huonolaatuinen kuva Linan ja Onnin treffeiltä. Mallit ovat kuitenkin niin ihanoita, että laadullisista puutteista huolimatta pakko julkaista! Huomatkaa Linan uusi vaaleanpunainen* stimangipanta.


* Liekö emännän jonkinsortin kolmenkympinkriisiä, kun pentu pitää pukea vaaleanpunaiseen? Lina on onneksi niin lunkki likka että sen katu-uskottavuus ei onneksi moisesta mamman hörhöilystä kärsi - päinvastoin vaaleanpunainen tuntuu pukevan neitiä vallan mainiosti. =)