Viimekuun puolen välin jälkeen kävimme mutkan tuolla maamme pääkaupungissa vähän ajelemassa Freyan kanssa ratikalla ja juhlimassa ystäväni valmistujaisia. Pakollinen Ikean reissukin tuli suoritettua. Itseasiassa pääsyy miksi väenvängällä halusin Ikean lauantaiseen väentungokseen (vaikka oikeasti ahdistun sellaisesta) oli tämä:
Tarkoitukseni on kesän aikana rakennella vähän esteitä pihalle - tilaa kun kerran on, kuten kuvasta näkyy. Noita putkiakin sitten tarttui mukaan kerralla kaksittain. =)
Paluumatkalla piti sitten käydä vähän kasvattamassa koirakuumetta. Nyt toivotaan, että saadaan aikanaan Freyalle kaveri... =)
Huhtikuun viimeiselle viikonlopullekkin oli ohjelmaa, sillä meillä oli Pentti Blomsterin (meniköhän tuo sukunimi nyt oikeen…) vetämä agilitykurssi kisaaville koirakoille. Oikein antoisa kurssi - ohjaajalla ainakin oli lihakset kipeänä sen jälkeen. Välillä tuntui että taisi tulla kaksi vasenta jalkaa mukaan, kun uudet ohjauskuviot tuottivat sen verran paljon haastetta. Jos pää pysyi mukana, niin jalat eivät, tai päinvastoin. =P Yksi saavutus on aivan pakko mainita, silläkin uhalla että sanoin selitettynä kuulostaa sekavalta: yhdessä harjoituksessa piti kiertää siiveke ja hypätä hyppy takaisinpäin. Kouluttaja selitti, että lopulta siivekkeen kiertäminen onnistuu vaikka siinä olisi putki hämäyksenä parinkymmenen sentin päässä niin, että koira joutuu menemään putken ja siivekeen välistä. Ajattelin että joo joo, Freyan kanssa tuossa on tavoitetta ehkä seuraavalle viidelle vuodelle! Mutta kas, toisena päivänä jo sekin onnistui! Meidän putkihullun kanssa! =D
Toissapäivänä olikin sitten vuorossa oman seuran järjestämät möllikisat. Luokkia oli kaksi: möllit ja ykköset sekä kakkos- ja kolmosluokat. Osallistuimme harjoituksen vuoksi molepiin, koska epävirallisissa se ei ole niin justiinsa. Ensiksi oli vuorossa möllien/ykkösten rata, mikä meni lähinnä läpijuoksuksi - koutsimme mukaan ohjasin laiskasti ja se kostautui yhtenä riman tiputtamisena ja kieltona kepeiltä. Toiselle radalle sain sitten kunnon tsempin päälle ja tehtiin hienoa ja virheetöntä rataa viimeiselle esteelle saakka: herpaannuin ja lähdin kääntymään askeleen liian aikaisin, minkä vuoksi Freya meinasi kiertää hypyn ja hypätä väärältä puolen - sain kuitenkin pelastettua ennen hylsyä, mutta kieltovitonen siitä napsahti. Pirun lähellä oli kyllä nollarata! Ja koska niin harva oli saanut tuloksia, tuloslistalla säkäluokat yhdistettiin; olimme koko porukasta kolmansia! Minulla oli kyllä ihan voittajan fiilis, sillä monet meitä kokeneemmatkin jäivät ilman tulosta! Nollia tuli vain yksi. Harmi ettei me saatu aivan sitä toista. =) Vaikka totta puhuen ei se kyllä kauheasti edes minua harmita.
Ensiviikolla helatorstaina onkin sitten oman seuran järjestämät agilitykisat, joita ihan täpinöissäni odottelen (saattaa tosin muuttua kauhunsekaiseksi odotukseksi kunhan tässä muutama päivä vielä kuluu). Tämän kesän tavoite on nousta kakkosiin, ainakin. Eipä se taida olla kun ohjaajan päästä kiinni. Muistakaa pitää peukkuja!
Yksi juttu minua harmittaa: me ei päästä tänäkään vuonna agirotuun, sillä eräät tuttavat päättivät naimaantua juuri samaisena viikonloppuna! Pitäisi lailla kieltää moinen! ;) Talvella joutaisivat mennä, kun silloin ei ole mitään parempaakaan tekemistä… Pitäisköhän ruveta poliitikoksi ja ajaa lakiehdotus läpi. Niin ja se kela-korvattavuus koirakuumeeseen. =P
Sain vähän aikaa takaperin Marjaanalta kuvia Ninjasta (A’mael Mellon Belba Baggins) - ne ovat vaan taas “väärällä koneella”, joten julkaisen niitä myöhemmin. Ninjan “isosisko” Xena muuten saavutti jokin aika sitten Suomen ja Ruotsin agilityvalion tittelin. Onnea vaan sinne Marjaanalle ja Xenalle vielä tätäkin kautta! Odotellaan milloin Ninja seuraa perässä. ;)
0 tassunjälkeä:
Lähetä kommentti