Tähän aikaan vuodesta usein jyllää influenssa-aalto, kaataen petiin vuorollaa lähes jokaisen tielleen sattuneen. Kevään lähestyessa on usein liikkeellä toinenkin kuumetauti, joskin hiukan harvinaisempi, mutta erittäin vakavasti otettava sairaus: koirakuume, tai pentukuume, joka yleensä johtaa vääjäämättä lopulta koiranhankintaan.
Ennuste sairauden etenemisvauhdista on hiukan kyseenalainen: puoli vuotta, vuosi, kaksi - mahdoton sanoa tarkemmin. Potilaan kannalta tietysti parasta olisi, jotta kärsimys ei kauheasti pitkittyisi… Taudin oireisiin kuuluu tietyn rotuisten koirien kuvien ihailu ja kaikenlaisten juttujen ja tiedonmurusten etsintä. Internet saattaa pahentaa tätä oiretta ja potilas viettää huomaamatta tuntikausia surffaillen. Potilaan kanssa kannattaa myös varoa ottamasta aihetta puheeksi, ellei oikeasti ole kiinnostunut asiasta, sillä yksi pieni ja viattoman tuntuinen kysymys saattaa aiheuttaa loputtoman iloisen puhetulvan. Taudin tähän vaiheeseen edenneillä potilailla voi myös esiintyä nimen keksimistä ja sen makustelua: “Pörrö, olisko Pörrö hyvä? Pörröpörröpörröpörröpörrö." (Saattaa jopa huutaa kokeeksi: “PÖÖÖÖÖÖRRRRÖÖÖÖÖ”). Paras olla kiinnittämättä tällaiseen potilaan yksinpuheluun mitään huomiota, koska se voi rohkaista taas uuden höpötyskohtauksen alkua ja pahimmassa tapauksesa saatat joutua esittämään mielipiteitä nimivaihtoehdoista ja jopa perustelemaan niitä.
Ikävä kyllä tähän sairauteen ei ole hoitokeinoa, eikä se kuulu Kelan tukien piiriin. Järkisyihin tietysti voi yrittää vedota, mutta yleensä se on tähän vaiheeseen edenneelle täysin turhaa ja aiheuttaa vain tuskallisen kovaäänisen puhetulvan. Kuten olettaa voi, perheenjäsenille tämä on raskasta aikaa, sillä vaikeimpien kohtausten sattuessa he ovat pakotettuja ihailemaan potilaan kanssa koirien kuvia ja kuuntelemaan perusteluja miksi sellainen pitää saada omalle kotisohvalle ja sydämeen.
(Jotkut ovat tämän jutun ehkä jo nähneetkin toissessa blogissani (joka meni piiloon), mutta koska tämä nyt on meidän perheessä kovin ajankohtainen asia, päätin julkaista sen täälläkin. Kuvassa Ninja (A'mael Belba Baggins) pienenä)
4 tassunjälkeä:
Heh, edelleen tuo naurattaa, vaikka olen tuon jossain muuallakin nähnyt. Niin totta. Meillä on koirakuume niin kovana taasen. Toivottavasti helpotusta tulisi maaliskuussa.. =D
Maailman kaunein Peicco <3
Kaunis on Peiccokin, mutta tuossa kuvassa on Ninja. ;)
Onneksi tuo pentukuume ei ole pahanlaatuinen tauti ja paranemisen “lopputulos” on mitä hurmaavin (yleensä). Pidämme peukkuja, että saatais Suomeen toinenkin länderi-parson -parivaljakko! Hyppypusuja Timpalta ja Lunalta vähän hienostuneempi “lipaisu” (eihän aikuinen nainen nyt pomppimaan villiinny…)
Lähetä kommentti