Lisää kisoja

Pietarsaari 10.5.2009

Kolme rataa, joista yksi hyppäri. Tuomarina Anders Virtanen.

Tultiin aamusella kisapaikalle hyvissä ajoin, käytettiin koirat (Linakin pääsi hupulaiseksi mukaan) ja mentiin kuikuileen radan reunalle ja kas, yhtäkkiä kuulutettiinkin rataantutustuminen - etuajassa. Olin kuvitellut, että ensimmäisen kisan rataantutustuminen tapahtuu aikataulun mukaisesti, eikä sitä aikaisteta, enkä ollut siksi pitänyt kiirettä kenkien vaihtamisen kans. Tutustuin siis rataan jäykissä ja raskaissa vaelluskengissä, enkä oikeen saanut kunnon tuntumaa rataan - minulla kun pitää opetella rata ikäänkuin "lihasmuistiin" ja päästä spurttailemaan ja testaamaan kunnon vauhdilla jotain tiukkoja paikkoja. Eipä se oikeen vaelluskengissä sujunut... Rataantutustumisaikakin tuntui loppuvan kesken ja minulla oli vähän epävarma olo radalle lähtiessä. Rata tuntui vaativan takaaleikkausta takaaleikkauksen perään, mikä ei tosiaankaan ole meidän juttu...

No eipä siinä mittään, kai se ihan hyvin meni, mitä nyt hyllytin melko lopussa, kun ohjasin (tai jätin ohjaamatta) putken väärään päähän. Maalissa oli kuitenkin voittajafiilis: Freya otti kontaktit! A oli hidas, mutta kontakti piti ja puomin kontakti oli TÄYDELLINEN! =) Kannatti käydä hinkkaamassa puomin kontakteja edellisenä iltana!

Toiselle radalle(hyppäri) lähtö oli kans aika... hmm... mielenkiintoinen: meitä kuulutettiin jo radalle, kun Freya keksi jonkin vastustamattoman hajun juuri kehänauhan ulkopuolelta ja jäi siihen kierimään - eikä ottanut millään uskoakseen, kun komensin sitä ylös! Pienellä viiveellä päästiin kyllä sitten lähtöön; kiva kerros multaa ja ruohonpätkiä viimeistelemässä frisyyriä. Ja kun pakka kerran hajoaa jo lähtiessä, niin paha sitä on enää kasaan saada: Freya oli jotenkin ihme sinkoilufiiliksissä ja koukkasi kolmannen hypyn väärältä puolen, joten hylsy heti kärkeen. Kepeiltäkin Freya sinkosi ihan toiseen suuntaan, mihin itse liikuin ja yritin ohjata, mikä oli kyllä kans aika kummallista. Freya kun ei normisti sinkoile mihin sattuu... Liekö sitten käynyt rouva pikkasen kuumana ihanan hajun jäljiltä, eikä kyllä ollut ohjaakaan parhaimillaan - puolessa välissä rataa sain vasta radan käyntiin ja loppu menikin aivan mainiosti.

Viimeinen rata oli taas agilityrata, mutta minun harmikseni siinä ei ollut puomia - olisin halunnut heti päästä testaamaan, että oliko se ekan radan upea kontakti vain hyvää tuuria... Ja olisin halunnut muutenkin saada heti perään toistoa kisatilanteessa puomille. Rata sujui ihan ok - vähän tahmeaa oli ohjaajan meno, mutta koira toimi taas. =) A oli t-o-d-e-l-l-a h-i-d-a-s, mutta pääasia että kontakti piti. Nollalla maaliin. Yliaikaa 0,19s, mutta vielä nykysäännöillä se on kuitenkin nolla. =) Sijoitus... olisko ollut kuudes.

Vöyrin iltakisat 17.5.2009

Kaksi rataa (tai oikestaan kolme, mutta jätettiin hyppäri väliin, että jouduttiin aiemmin kotiin nukkumaan). Tuomarina Anders Virtanen jälleen. =)

Tehtiin kaksi hyvää rataa. Toisella radalla kokeilin kepeille takaaleikkausta, mitä en ole vielä kisatilanteessa uskaltanut aiemmin tehdä ja hienosti toimi. Ohjaukset oli kohdillaan ja koira vireessä, MUTTA se prkleen puomin alastulo! Taas loikka molemmilla radoilla: ekalla radalla jäin itse jälkeen, enkä varmaan käskyttänytkään kunnolla... Freya loikkasi suunnilleen laskeutuvan osan puolesta välistä! Toisella radalla kontakti oli todella hilkulla, enkä maaliin tullessa itse edes tiennyt lopputulosta - seurakavereiden ilmeet vasta paljastivat kuinka siinä kävi. Kolmansiksi kuitenkin sijoituttiin. Tosin ei paljoa lohduta: SM-nollat olis jo kasassa ilman tuota kontaktiongelmaa! Ja toinen tuplanolla oli taas niin lähellä...

Vielä helatorstaina oman seuran kisat ja VASin kisat Vaasassa lauantaina. Yhteensä viisi starttia. Neljä nollaa vielä pitäis saada, joista yksi tupla. Alkaa siis uhkaavasti näyttää siltä, että meitä ei SM-kisoissa nähdä. Toistaiseksi kun ei ole kiltassa kolmosissa kisaavia mini-koiriakaan kun kaksi, joten vähän heikolta näyttää joukkueen suhteen. Mahdollisia nousijoita kyllä on, joten toivotaan parasta!