perjantaina, kesäkuuta 05, 2009

Punkin pirulaiset!

Toissapäivänä punkkitarkastusta tehdessäni löysin Linalta kainalosta pureman - itse punkkia ei enää näkynyt. Purema oli löydettäessä kauttaaltaan punainen, mutta reunoilta tummempi ja keskellä oli selvä puremajälki. Reilussa vuorokaudessa pureman keskusta vaaleni, mutta rengas jäi. Meillä on Linan kanssa treenikaverina eläinlääkäri ja näytinkin puremajälkeä hänelle. Diagnoosi: borrelioosi! Onneksi se on näin alkuvaiheessa vielä täysin antibiooteilla hoidettavissa! Seuraavassa vaiheessa olisi oireena ollut vaeltava niveltulehdus, eli koira olisi alkanut ontua vuorotellen aina eri jalkaa. Silloinkin vielä sairaus on parannettavissa, mutta jos tämäkin oireilu jää diagnosoimatta ja hoitamatta, tauti jää pysyväksi ja aiheuttaa neurologisia oireita, kuten hermosärkyä, nivelsärkyä ja toimintahäiriöitä ja saattaa rampauttaa koiran. Varsin vakavasta asiasta on siis kyse, joten olkaa ihmiset tarkkoina ja tehkää niitä säännöllisiä punkkitarkastuksia karkotteista huolimatta! Mitä nopeammin punkin saa poistettua, sitä pienempi on tartunnan mahdollisuus. Meilläkin on molemmilla kyllä voimassa olevat karkotteet ja tarkistelen koiriani säännöllisesti - silti minulla on jäänyt tuo yksi punkki huomaamatta! Arvatkaa vaan sitä itsesyytösten määrää, mitä olen asian suhteen potenut! Onneksi purema ei jäänyt huomaamatta!


Tässäpä vielä kuva borrelioosi-puremasta:



Valtava kiitos Annukalle, että saatiin asia hoitoon välittömästi! Kiitos!

4 tassunjälkeä:

Ansku kirjoitti...

Ällöä... :P

jassu kirjoitti...

Onneksi löysit pureman kuitenkin riittävän ajoissa! Kauheaa ajatellakaan, mitä olisi voinut seurata, jos et olisi huomannut. Tsemppiä Linalle!
Ja kiitos varoituksesta tai muistutuksesta. Aina olen kyllä tehnyt punkkisyyniä, mutta huolellisuus ei aina ole sitä luokkaa, mitä pitäisi. Eli täytyy terästäytyä!

jassu

Henna & tytöt kirjoitti...

Huh, onneksi ei ehtinyt pidemälle edetä!

Meillä Lappeenrannassa on punkkeja ihan hirveästi ja pakko hommata punkkipannat joka kesä, mutta silti täytyy kyllä tutkia koirat usein, koska eihän noihin kannata ehkä ihan 100% luottaa.

Hannamaaria kirjoitti...

Niinpä! Juuri kuulin treenikentän reunalla koirasta, jonka tauti oli edennyt tuohon, ontumisvaiheeseen, eikä se ollut kuulemma koskaan aivan täysin toipunut. Ikävä juttu!

Lähetä kommentti